Liikunta
Liikunta
Suomalaisen tutkimuksen mukaan lähes puolet 12−14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. 16−18-vuotiaista nuorista enää kolmasosa liikkuu riittävästi. Kolmasosa nuorista liikkuu terveytensä kannalta selvästi liian vähän.
Nuorten liikuntasuositukset
Nuoren ja nuoren aikuisen tulisi liikkua päivittäin ainakin 1 – 1,5 tuntia, ja puolet siitä reippaasti. Päivittäiseen liikuntaan tulisi kuulua useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja, jaksoja jolloin hengästyy ja syke kohoaa. Vähintään kolme kertaa viikossa tulisi harrastaa jotain liikuntamuotoa, joka kehittää lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä.
Keho kasvaa ja kehittyy ja se hyötyy monella eri tavalla säännöllisestä liikkumisesta. Liikkuminen parantaa fyysistä kuntoa ja koko kehon hyvinvointia!
Liikkumattomuus
Liikkumattomuus ei ole hyvä juttu! Liikkumattomuus ja liiallinen istuminen vaikuttavat selkeästi haitallisesti terveyteen. Se lisää riskiä ylipainoon, lihavuuteen sekä tuki- ja liikuntaelinten oireisiin (kuten selkä- ja polvikivut).
Suomalaisten nuorten kunto on heikentynyt kouluissa ja armeijassa tehtyjen kuntotestien perusteella. Istuminen on lisääntynyt ja kestävyyttä kehittävien lajien harrastaminen on vähentynyt. Some ja e-pelit houkuttelevat viihtymään paikallaan ja istumaan. Liikkumattomuus vaikuttaa ihmisen myöhempään terveyteen, heikko kestävyyskunto lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä. Liikkumattomuus johtaa siihen, että keho ei pysty ylläpitämään elimistön rakenteita tai toimintoja normaaleina.
Liikunnan vaikutus terveyteen
Liikunta edistää kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia! Tietenkään pelkkä liikunta ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan terveellistä ja monipuolista ravintoa sekä riittävästi lepoa ja yöunta.
Säännöllinen liikunta alentaa stressitasoja, ehkäisee masennusoireiden ilmaantumista ja lievittää ahdistuksen oireita. Mielenterveys paranee liikkumalla ja elämän kolhut ja pettymykset on helpompi sietää. Liikunta saa aikaan hyvää mieltä ja tyytyväisyyttä omaan itseensä sekä positiivisuutta. Parhaimmillaan liikunta parantaa itsetuntoa ja auttaa positiivisen minäkäsityksen muodostumisessa. Liikkuvasta ja hyvän mielenterveyden omaavasta nuoresta kasvaa todennäköisesti liikkuva ja hyvän mielenterveyden omaava aikuinen!
Sopiva aktiivisuus suojelee hedelmällisyyttä
Miehet hyötyvät sopivasta aktiivisuudesta, ei liian kevyestä tai liian rasittavasta. Liikunta saattaa parantaa siemennesteen laatua. Arkiaktiivisuudella (se että kävelee auton sijaan, valitsee portaat ja liikkuu pitkin päivää) voi itse parantaa siittiömäärää.
Myös naisilla sopiva liikunta on hyväksi hedelmällisyydelle, mutta toisaalta liika liikunta voi olla haitaksi. Tasapaino levon ja liikunnan välillä pitää hormonit tasapainossa ja parantaa lisääntymisterveyttä.
Liikunta auttaa keskittymiskyvyn kehittymisessä ja helpottaa oppimista
Liika on aina liikaa – liikunnassakin! Liiallinen liikkuminen ja harjoittelun yksipuolisuus voivat uuvuttaa liikkujan. Kun liikunnasta häviää ilo ja terve kilpailu itseä tai toista joukkuetta kohtaan, se voi aiheuttaa riittämättömyyden tunteen, masennusta ja väärää kehonkuvaa. Ravinnollakin on iso vaikutus. Säännöllinen kuukautiskierto vaatii yleensä, että rasvaprosentti on 17–22. Liian vähäinen energiansaanti aiheuttaa urheilijoille ja syömishäiriöistä kärsiville kuukautisten poisjäämistä.
Liikunnan lisäksi tarvitaan lepoa ja yöunta. Levon ja unen aikana keho palautuu ja opitut asiat painuvat mieleen. Yhteiset hetket perheen ja kavereiden kanssa ovat tärkeitä. Lukeminen, musiikin kuuntelu tai vain asioiden pohtiminen ovat hyvää tasapainotusta liikunnalle.
Aktiivinen ja liikkuva ihminen voi hyvin. Hormonitoiminta on tasapainossa – se näkyy hyvänä seksuaali- ja lisääntymisterveytenä!
Videolla tubettaja Sanni Kelokaski kertoo ajatuksiaan liikunnan vaikutuksista terveyteen ja sitä kautta myös hedelmällisyyteen.