Tytön keho

with No Comments

Tytön biologisen kehon muutokset murrosiässä

Normaaliin puberteetin eli murrosiän kehitykseen liittyy laajaa yksilöllistä vaihtelua. Osalla tytöistä murrosikä alkaa muita aikaisemmin ja toisilla taas muita hitaammin. Murrosiän ulkoisten merkkien kehittymisen järjestys voi vaihdella tyttöjen välillä paljonkin. Tähän vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi se millainen perimä ihmisellä on. Milloin lähimpien sukulaisten murrosikä on alkanut ja miten heillä muutokset ovat edenneet. Erilaisilla pitkäaikaissairauksilla voi olla vaikutusta murrosiän kehitykseen. Myös painolla on vaikutusta, esimerkiksi lihavuus aikaistaa tytöillä puberteettikehitystä ja alipainoisuus saa aikaan sen, etteivät murrosiän merkit kehity normaaliin tahtiin.

Useimmilla tytöillä rintojen kasvu alkaa 8–13 vuoden iässä ja se on usein ensimmäinen merkki murrosiän alkamisesta. Tätä rinnan kehityksen ensimmäistä vaihetta kutsutaan nuppuasteeksi, jota seuraa yksilöllisesti rintojen ja nännien suureneminen. Vaihtelua on paljon, eikä ole syytä huolestua, vaikka rinnat eivät kehittyisi samaan tahtiin, jäisivät hieman eri kokoisiksi tai nännipihat keskenään erilaisiksi.

Rintojen kasvun saa aikaan rinnan rasvakudoksen lisääntyminen ja kasvun loppuvaiheessa maitotiehyiden ja rauhasrakkuloiden kehittyminen. Rintojen kasvu ja lopullinen koko ovat hyvin yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat mm. perintötekijät, paino sekä yksilöllinen hormonitoiminta.

Murrosiässä ja kuukautisten aikaan rinnat saattavat myös tuntua aroilta ja pingottavilta. Rintoja ja niiden muutoksia kannattaa opetella itse käsin tutkimaan. Lisää tietoa rintojen tutkimisesta löydät täältä

Yle areenan sarjassa Murrosikä jaksossa tissit kuvataan millaiset naisen rinnat ovat. Videoon pääset klikkaamalla kuvaa.

Murrosiässä mm. sääriin, kainaloihin ja käsivarsiin alkaa kasvamaan karvoja. Myös häpykarvoitus alkaa kasvamaan. Karvoituksen voi antaa kasvaa luonnollisesti eikä siitä ole syytä huolestua. 

Tytöillä häpykarvoituksen kasvu alkaa yleensä hieman rintojen kasvun alkamista myöhemmin. Joillekin häpykarvoitusta voi ilmaantua jo ennen rintojen kasvuakin, koska muutokset ovat yksilöllisiä. Kainalokarvoituksen kasvu alkaa tytöillä yleensä pari vuotta häpykarvoituksen kasvun alettua.

Häpykarvoituksen kasvu alkaa murrosiässä niin, että ensin häpyhuuliin alkaa kasvamaan pitkiä, vaaleita, untuvaisia, suoria tai hieman kihartuvia karvoja. Tämän jälkeen karvoitus muuttuu huomattavasti tummemmaksi, karkeammaksi ja kiharammaksi karvoituksen kasvaessa laajemmalle alueelle. On normaalia, että häpykarvoitus leviää reisien sisäsivuille ja navan suuntaan. Häpykarvoituksen määrä ja laajuus ovat hyvin yksilöllisiä. Myös häpyhuulissa kasvaa luonnostaan karvoitusta.

Yle Areenan sarjassa Murrosikä  Jaksossa Karvat kerrotaan tarkemmin mitä karvoille tapahtuu murrosiässä. Jakson pääset näkemään klikkaamalla kuvaa.

Menarke eli kuukautisten alkaminen ajoittuu lähes aina kasvupyrähdyksen jälkeiseen kasvun hidastumisen vaiheeseen. Tässäkin on yksilöllistä vaihtelua paljon. Kuukautiset voivat alkaa toisilla jo siinä vaiheessa, kun rinnat ovat vasta alkaneet kehittymään ja toisilla taas vasta neljäkin vuotta rintojen kehityksen alkamisesta.

Suomalaisten tyttöjen normaali kuukautisten alkamisikä on 10-16- vuotta. Yleisimmin kuukautiset alkavat 12-13- vuoden iässä. Kuukautisten alkamisikäänkin voivat vaikuttaa perintötekijöiden lisäksi esimerkiksi runsas liikunta sekä yli- tai alipaino.

Kuukautiskierron aikana yksi munasolu kypsyy ja irtoaa munasarjasta. Kierto alkaa aina ensimmäisestä vuotopäivästä ja päättyy seuraavaa vuotoa edeltävään päivään. Omaa kuukautiskiertoa kannattaa seurata ja merkitä kalenteriin kuukautisten alkamispäivä. Näin muutokset kierrossa huomaa helpommin. Viimeisten kuukautisten alkamispäivämäärää kysellään myös hoidettaessa ehkäisyasioita tai gynekologisia vaivoja.

Kuukautisten alkamisen jälkeen kuukautiskierron säännöllistyminen vie noin 2–3 vuotta. Varsinkin alkuun kierto voi olla epäsäännöllinen ja kestoltaan mitä tahansa 21 vuorokaudesta aina 45 vuorokauteen. Tämä lisäksi vuodot voivat olla runsaita. Kuukautisten vakiinnuttua kuukautiskierto kestää n. 23-35 vuorokautta kun käytössä ei ole hormonaalista ehkäisyä.

Kuukautisvuotoa (eli veristä vuotoa) tulee noin 3–8 päivän ajan, jonka aikana kohdun limakalvolta vuotaa verta noin 30-50ml. Veren mukana poistuu lisäksi kudosnestettä ja limakalvon palasia, joten kokonaisvuotomäärä voi olla tätäkin suurempi.

Erilaisista kuukautishäiriöistä (epäsäännölliset, runsaat vuodot tai kovat kivut) kärsii yli kolmannes nuorista tytöistä. Peräti 70–90 % teini-ikäisistä kokee kuukautiskipuja. Kipuja voi hoitaa ennakoiden apteekista saatavilla tulehduskipulääkkeillä. Jos kivut ovat kovat, kannattaa varata aika lääkärille ja miettiä hänen kanssaan olisiko esimerkiksi yhdistelmäehkäisystä apua kipuihin. Kovat kivut voivat kertoa myös joistain sairauksista, kuten endometrioosista. Tästäkin syystä lääkärin kanssa keskusteleminen olisi hyvästä. Kuukautisiin liittyviä oireitakin kannattaa merkitä kalenteriin ja sitä varten on olemassa myös monia älypuhelinsovelluksia. Lisätietoa löydät Moonasta.

Yle Areenan sarjassa Murrosikä  Jaksossa Pimppi kerrotaan tarkemmin mitä tytön kehossa tapahtuu murrosiässä. Jakson pääset näkemään klikkaamalla kuvaa.

 

Valkovuoto- mitä se on? Valkovuoto on vaaleaa nestemäistä, lähes hajutonta emättimestä erittyvää ainetta. Siinä on emättimen limakalvon erittämää nestettä, kohdunkaulan erittämää limaa, ja limakalvojen pinnasta irtoavia kuolleita soluja. Valkovuodon tarkoituksena on pitää emätin puhtaana.

Valkovuoto alkaa murrosiässä ja se on ensimmäisiä merkkejä käynnistyvästä munasarjojen toiminnasta. Sen määrä vaihtelee kuukautiskierron eri vaiheissa ja kuukautiskierron puolivälissä eli munasolun irtoamisen aikaan vuotoa on eniten. Kerran päivässä vesipesu ja alushousujen vaihtaminen on tärkeää. Runsas tai haiseva valkovuoto viittaa emättimen tulehdukseen. Tällöin kannattaa olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan.